Aika on hurahtanut hurjaa vauhtia

Niin se vaan on vuosi vaihtunut ja edellisestä päivityksestä on jo hyvä tovi aikaa. Syksyllä haettiin korvaushirsiä muutaman kymmenen kilometrin päästä Saakoskelta. Sieltä oli purettu 1904 rakennettu tupa, jonka hirsiä päätyi meille. Oli ihan älyttömän raskas homma nostella kahdestaan kosteita hirsiä peräkärryn kyytiin. Kaksi reissua tehtiin ja näin jälkiviisaana voisi todeta, että olisi kannattanut vuokrata nostimella varustettu kuorma-auto. Eikä se mitään, että ne hirret piti nostaa kyytiin, mutta pitihän ne raahata säältä suojaan kotonakin. Hirsillä sitten paikkailtiin seiniä vähän sieltä ja täältä.

Suurin työ ennen joulua oli kuitenkin alakerran lattioiden purkaminen, vanhan purun pois lapioiminen sekä koko alttian poisto. Ensin oli tsrkoitus vain vaihtaa muutama lahosta kärsinyt lauta, mutta nälkä kasvoi syödessä ja kaikki poistettiin. Tästä seurasi että päädyimme kaivamaan talon perustukset uudelleen käsin. Talon alta löytyi kaikenlaista sinne kuulumatonta, muun muassa kantoja ja eläinten kantamaa pesäheinää. Eniten oli kuitenkin turvetta ja multaa. Kun oltiin saatu kaivettua maatuva aines pois, tuotiin tilalle ensin sepeliä ja sitten lekasoraa.

Oli muuten likaista ja hankalaa hommaa tuo maa-aineksen kaivaminen. Monin paikoin parhaaksi työkakuksi osoittautui Plaston lasten hiekkalapiot. Voiyte arvata että homma oli hidasta. Mut nyt se tehty! Tiedetään ainakin tasan tarkkaan mitä on lattian alla ja miten se on tehty.

Ja niin alkoi pikku hiljaa uusi lattia muodostua. Eristeitä meillä ei ole vieläkään, koska olemme odotelleet putkimiestä hyvän tovin. Ensimmäinen katkaisi kätensä, toinen ei ollutkaan halukas hommaan useiden tavoitteluyritysten jälkeen ja kolmas on vielä kysymysmerkki. Treffit on sovittu ensi viikoksi.

Tämän päivän työnä oli keittiön katon purkaminen. Osa keittiön kattoa oli lastulevystä, joten ne purettiin pois ja mietittiin miten tuleva katto muotoutuu. Toisella puolella keittiötähän on kaksi kattoa päällekäin, ja sellaiseksi se taitaa jäädäkin. Ajattelimme laittaa uuden ja vanhan paneloinnin väliin hirren.

Sisältä ulos, ilkonakin on nimittäkn tapahtunut. Kaivinkone poistui maisemista tällä viikolla levitettyään pihan savikasan ja pengerrettyään saunan puolen rinnettä. Pari isoa kiveä jätettiin tarkoituksella esille, niiden päällä voi vaikka kiipeillä. Myös myrskyn aikoinaan kaatamien valtavien mäntyjen kannot poistettiin. Itse olisin ne mielelläni säilyttänyt, mutta niin ne nyt kumminkin lähti.

Pihatöitä jäi keväällekin, sillä kaikkia kasoja ei voitu tasoittaa lumen ja jään vuoksi. Pihasta olisi voinut muuten tulla iso rapakko keväällä. Ja onhan tuolla kanto ja risukasojakin omaksi tarpeeksi.

Halloweeni hujahti näin

Tänä viikonloppuna on taas ahkeroitu yhdessä. Lauantaina sää oli hieno ja piti napata pari kuvaa ulkoakin. Koska oli pakkasta, oli pihakin vaihteeksi jäässä eikä siis niin mutainen kuin yleensä viime aikoina on ollut. Kaivinkonehan on kaivellut jo kolmatta viikkoa pihalla, joka on aika hurjan näköinen. Eikä pihallakaan sujunut ihan niin kuin siinä yhdessä Ruotsalaisessa paikassa, vaan piti kaivaa ja paikata ja kaivaa taas uusia reittejä. Piha on niin kallioinen, että se on aiheuttanut pieniä muutoksia suunnitelmiin.

Päivän työt starttasi kuitenkin tavaran ulos kantamisella. Ei niin hirveän hehkeää, nopeaa, eikä kivaakaan hommaa, mutta välttämätöntä.

Sisällä jatkettiin purkamisella. Minä purin ruokailuhuoneen seiniä ja ukko kulta keittiön puolta. Naputeltiin vanhat kaakelit irti muurista ja puuhellan takaa, josta löytyikin hauska vanha leivinuunin luukku. Vanhat tiilet näyttivät niin hienoilta, että jos samalta tuntuu jatkossakin, saavat ne jäädä sellaisiksi. Tuon luukun ympärys oli pinnoitettu jollain ihme töhnällä, joka täytyy yrittää hioa pois.

Tässä näkymä sauna-pesuhuone-kodinhoitohuone kompleksista. Tuolta saunan seinästä löytyi vanhat oviaukot. Lattioita on avattu ja purua lapioitu pihalle. Lahot osat veistetty pois. Vielä odotetaan että pääsisi ulkoa korjaamaan seinän vierustaa.

Ruokailuhuoneessa näytti suunnilleen tältä päivän lopuksi.

Ja jottei se ihan yhtä aurinkoa olisi tuo elo, niin löytyihän sieltä vähän lisää lahoa hirttäkin. Siinä vaiheessa kun se löytyi katsoin parhaimmaksi pakata pojat pihalle ja jättää ukko kiroilemaan yksin sisälle. Tässä ne mainitsemani aurinkoiset ulkokuvat.

Sunnuntaina kahviteltiin uusien naapureiden luona ja kaiveltiin vähän meidän omalla jätti hiekkiksellä. Noita kasoja on vähän joka puolella vielä tässä vaiheessa.

Merinovillaa

Ihanaiset Pehemiän merinot tuli jo muutama viikko sitten ja ompelin Ahtille kerraston pakkaskeleille. Koska poika oli isin matkassa Korpilahdella, sai Aarni toimia mannekiinina. Villaa pitäisi olla tulossa lisääkin tähän osoitteeseen, mutta en vielä tiedä mitä siitä syntyy. Eilen ja tänään sain aikaiseksi ihania vihreitä housuja, mutta ne likaantui saman tien joten housuista lisää myöhemmin.

Taitone työssään

Kaivinkone tuli ja valloitti ainakin pienet miehet. On sitä ihmetelty ja ihailtu. Kone tuli siis kaivamaan salaojat talon ympärille, koska etenkin keittiö/kodinhoitohuone/pesuhuone -akselilla maan kaadot oli päin honkia ja kaikki sadevedet valuivat seinustoille. Ja märkähän se seinä on. Ainakin alin hirsi on korvattava. Töitä on tehty iltamyöhään saakka, kuten kuvista huomaa. Sattuipa niin, että kallio oli tosi lähellä taloa joka puolella, joten vähän piti kaatoja järjestää lisää. Siinä sai marjapensaat sun muut kyytiä samalla. Onneksi pihassa ei juuri kukkaistutuksia ollutkaan.

 

Lopuksi vielä pari syksyistä kuvaa.

Samaan aikaan sisätiloissa

Arvatkaas mitä täältä löytyi?

No ikkunahan se siellä oli. Samanlainen kuin tuo viereinen, vaan puolet pienempi ja aika paljon pölyisempi.

Ikkunalöydön lisäksi Sami oli toissapäivänä löytänyt kokonaan uuden huoneen talosta. Joo, kyllä me ihan hyvin se kierrettiin ennen ostoa. Ei olla ehditty omistaa luukku kuin kuukausi ja nyt löytyi yksi kokonainen huone lisää. No okei, se on vaatehuoneen kokoinen mutta silti. Kyllä meitä vähän nauratti. Tästä löydöstä ei ole nyt kuvaa, kun en ole sitä itsekään vielä päässyt näkemään.

Sisällä on myös kurkittu eteisen lattian alle. Ja kas, ihan hyvät lankuthan siellä oli. Väännämme kyllä yhä kättä lattian väristä, joten saa nähdä tuleeko tähän kumminkin uusi lattia. Tai tuleehan se, jos Sami saa päättää.

Meidän kodinhoitohuone. Eiks oo magee? Sain tällä viikolla nähdä uuden version tästä ja keittiöstämme, ja täytyy myöntää että näytti tosi kivalle. Niitä odotellessa. Ja siis tuo kodari on jo purettu kokonaan. Samoin seinän takana oleva sauna ja pesutila on purkeilla tai jotain. Kyllä te ymmärrätte.

On me välillä syötykin :)

Ja levätty vinksin vonksin.

Paloiko ne päreet?

Talossa on kolmella sivulla pärettä ja ne olivat päässeet sen verran huonoon kuntoon, että oli aika laittaa uudet. Päreet haettiin Toivakasta Karilta, jolta saimme kuulla, että noin 20 -vuotta vanhat päreet olivat nekin mitä todennäköisemmin Karin tekemät. Paikanpäällä saatiin myös opastus kuvien kera siitä miten ne pitäisi laittaa paikalleen. Homma vaikutti ihan simppeliltä jutulta, mutta myönnettäköön että kyllä me kotona pari iltaa niitä ladottiin lattialle ja mietittiin, että miten se nyt menikään? Tässä muutama kuva hakureissulta.

Ja tästä se sitten alkoi, vanhojen poistamisella. Tuosta saa myös jotain osviittaa siitä miltä vanhat päreet näyttivät. Ja vaikka ne näyttivätkin aika hurjalta, niin alapuoli oli pysynyt onneksi kuivana.

Tässä myös kuva viereisen parvekkeen alapuolisista päreistä.

Ja meidän Nosse, joka on kuulema ollut Niiin hyvä ostos.

Tässä sitten lopputulos. Tervatut päreet. Koska Sami oli sopinut kaivinkoneurakoitsijan kanssa salaojituksen kaivamisesta, piti Nosse tässä vaiheessa siirtää syrjään ja tehdä tilaa "taitoneelle", niin kuin Ahti olisi asian ilmaissut.

Niin, ja kyllähän ne päreet myös paloivat. Siis ainakin makkaranuotion sytykkeinä.

Hukan perintö

Satuinpa heräämään aikaisin eräänä aamuna ja saamaan palan hukkaa. Hukan perinnöstä tuli molemmille pojille paidat ja vielä sitä pala jäikin. Kyselin monta kertaa isommalta, haluatko siitä pipon? Eiiii, haluan norsupipon. Jaa... no selvä. Saas nähdä mitä käyttöä keksin lopulle palalle. Tässä kuitenkin toinen paidoista, toteutettu Ottobren Buttoned Up -kaavalla. Housut tein pitkästä aikaa ilman resoreita, ihan vaan kuminauha sekä vyötärölle että lahkeisiin. Tumman harmaa joustofrotee löytyi joskus EK:n palalaarista ja housujen kaava on oma saksimus.