sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Halloweeni hujahti näin

Tänä viikonloppuna on taas ahkeroitu yhdessä. Lauantaina sää oli hieno ja piti napata pari kuvaa ulkoakin. Koska oli pakkasta, oli pihakin vaihteeksi jäässä eikä siis niin mutainen kuin yleensä viime aikoina on ollut. Kaivinkonehan on kaivellut jo kolmatta viikkoa pihalla, joka on aika hurjan näköinen. Eikä pihallakaan sujunut ihan niin kuin siinä yhdessä Ruotsalaisessa paikassa, vaan piti kaivaa ja paikata ja kaivaa taas uusia reittejä. Piha on niin kallioinen, että se on aiheuttanut pieniä muutoksia suunnitelmiin.

Päivän työt starttasi kuitenkin tavaran ulos kantamisella. Ei niin hirveän hehkeää, nopeaa, eikä kivaakaan hommaa, mutta välttämätöntä.


Sisällä jatkettiin purkamisella. Minä purin ruokailuhuoneen seiniä ja ukko kulta keittiön puolta. Naputeltiin vanhat kaakelit irti muurista ja puuhellan takaa, josta löytyikin hauska vanha leivinuunin luukku. Vanhat tiilet näyttivät niin hienoilta, että jos samalta tuntuu jatkossakin, saavat ne jäädä sellaisiksi. Tuon luukun ympärys oli pinnoitettu jollain ihme töhnällä, joka täytyy yrittää hioa pois.


Tässä näkymä sauna-pesuhuone-kodinhoitohuone kompleksista. Tuolta saunan seinästä löytyi vanhat oviaukot. Lattioita on avattu ja purua lapioitu pihalle. Lahot osat veistetty pois. Vielä odotetaan että pääsisi ulkoa korjaamaan seinän vierustaa.




Ruokailuhuoneessa näytti suunnilleen tältä päivän lopuksi.


Ja jottei se ihan yhtä aurinkoa olisi tuo elo, niin löytyihän sieltä vähän lisää lahoa hirttäkin. Siinä vaiheessa kun se löytyi katsoin parhaimmaksi pakata pojat pihalle ja jättää ukko kiroilemaan yksin sisälle. Tässä ne mainitsemani aurinkoiset ulkokuvat.




Sunnuntaina kahviteltiin uusien naapureiden luona ja kaiveltiin vähän meidän omalla jätti hiekkiksellä. Noita kasoja on vähän joka puolella vielä tässä vaiheessa.




torstai 23. lokakuuta 2014

Merinovillaa

Ihanaiset Pehemiän merinot tuli jo muutama viikko sitten ja ompelin Ahtille kerraston pakkaskeleille. Koska poika oli isin matkassa Korpilahdella, sai Aarni toimia mannekiinina. Villaa pitäisi olla tulossa lisääkin tähän osoitteeseen, mutta en vielä tiedä mitä siitä syntyy. Eilen ja tänään sain aikaiseksi ihania vihreitä housuja, mutta ne likaantui saman tien joten housuista lisää myöhemmin.




Taitone työssään


Kaivinkone tuli ja valloitti ainakin pienet miehet. On sitä ihmetelty ja ihailtu. Kone tuli siis kaivamaan salaojat talon ympärille, koska etenkin keittiö/kodinhoitohuone/pesuhuone -akselilla maan kaadot oli päin honkia ja kaikki sadevedet valuivat seinustoille. Ja märkähän se seinä on. Ainakin alin hirsi on korvattava. Töitä on tehty iltamyöhään saakka, kuten kuvista huomaa. Sattuipa niin, että kallio oli tosi lähellä taloa joka puolella, joten vähän piti kaatoja järjestää lisää. Siinä sai marjapensaat sun muut kyytiä samalla. Onneksi pihassa ei juuri kukkaistutuksia ollutkaan.





 




Lopuksi vielä pari syksyistä kuvaa.



Samaan aikaan sisätiloissa

Arvatkaas mitä täältä löytyi?




No ikkunahan se siellä oli. Samanlainen kuin tuo viereinen, vaan puolet pienempi ja aika paljon pölyisempi.



Ikkunalöydön lisäksi Sami oli toissapäivänä löytänyt kokonaan uuden huoneen talosta. Joo, kyllä me ihan hyvin se kierrettiin ennen ostoa. Ei olla ehditty omistaa luukku kuin kuukausi ja nyt löytyi yksi kokonainen huone lisää. No okei, se on vaatehuoneen kokoinen mutta silti. Kyllä meitä vähän nauratti. Tästä löydöstä ei ole nyt kuvaa, kun en ole sitä itsekään vielä päässyt näkemään.

Sisällä on myös kurkittu eteisen lattian alle. Ja kas, ihan hyvät lankuthan siellä oli. Väännämme kyllä yhä kättä lattian väristä, joten saa nähdä tuleeko tähän kumminkin uusi lattia. Tai tuleehan se, jos Sami saa päättää.

Meidän kodinhoitohuone. Eiks oo magee? Sain tällä viikolla nähdä uuden version tästä ja keittiöstämme, ja täytyy myöntää että näytti tosi kivalle. Niitä odotellessa. Ja siis tuo kodari on jo purettu kokonaan. Samoin seinän takana oleva sauna ja pesutila on purkeilla tai jotain. Kyllä te ymmärrätte.

On me välillä syötykin :)





Ja levätty vinksin vonksin.





Paloiko ne päreet?

Talossa on kolmella sivulla pärettä ja ne olivat päässeet sen verran huonoon kuntoon, että oli aika laittaa uudet. Päreet haettiin Toivakasta Karilta, jolta saimme kuulla, että noin 20 -vuotta vanhat päreet olivat nekin mitä todennäköisemmin Karin tekemät. Paikanpäällä saatiin myös opastus kuvien kera siitä miten ne pitäisi laittaa paikalleen. Homma vaikutti ihan simppeliltä jutulta, mutta myönnettäköön että kyllä me kotona pari iltaa niitä ladottiin lattialle ja mietittiin, että miten se nyt menikään? Tässä muutama kuva hakureissulta.






Ja tästä se sitten alkoi, vanhojen poistamisella. Tuosta saa myös jotain osviittaa siitä miltä vanhat päreet näyttivät. Ja vaikka ne näyttivätkin aika hurjalta, niin alapuoli oli pysynyt onneksi kuivana.





Tässä myös kuva viereisen parvekkeen alapuolisista päreistä.



Ja meidän Nosse, joka on kuulema ollut Niiin hyvä ostos.


Tässä sitten lopputulos. Tervatut päreet. Koska Sami oli sopinut kaivinkoneurakoitsijan kanssa salaojituksen kaivamisesta, piti Nosse tässä vaiheessa siirtää syrjään ja tehdä tilaa "taitoneelle", niin kuin Ahti olisi asian ilmaissut.



Niin, ja kyllähän ne päreet myös paloivat. Siis ainakin makkaranuotion sytykkeinä.


tiistai 23. syyskuuta 2014

Hukan perintö

Satuinpa heräämään aikaisin eräänä aamuna ja saamaan palan hukkaa. Hukan perinnöstä tuli molemmille pojille paidat ja vielä sitä pala jäikin. Kyselin monta kertaa isommalta, haluatko siitä pipon? Eiiii, haluan norsupipon. Jaa... no selvä. Saas nähdä mitä käyttöä keksin lopulle palalle. Tässä kuitenkin toinen paidoista, toteutettu Ottobren Buttoned Up -kaavalla. Housut tein pitkästä aikaa ilman resoreita, ihan vaan kuminauha sekä vyötärölle että lahkeisiin. Tumman harmaa joustofrotee löytyi joskus EK:n palalaarista ja housujen kaava on oma saksimus.




sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Ompeluksia

Koska aikaa on rajallisesti enkä millään nyt ehdi kertoa kovin yksityiskohtaisesti jokaisesta ompeluksesta, laitan tähän kerralla useamman kuvan. Tässä joitain kuluvan vuoden aikana syntyneitä ompeluksia. Kuvia ei ole todellakaan otettu sillä ajatuksella, että ne joskus päätyisivät esiteltäviksi, joten olkaa ymmärtäväisiä laadun suhteen.